"The multimedia dance play adapts Tove Jansson’s The Tales from the Moominvalley. The Finnish classic is given a family friendly contemporary dance makeover and won a Shanghai EXPO 2010 Culture Award." thatsmags.com

keskiviikko 16. kesäkuuta 2010

Kielellisiä Osa 3: Sama kiinaksi
































Photos: Samuli Roininen, Copyrights: Moomin Characters Ltd



Hei vaan.

Kirjoitin tässä taannoin Scema Magazinen artikkelista, ja lehden tavoitteesta ylläpitää monikulttuurista toimituksellista linjaa. - Siis monikulttuurisuuden.

Vai kulttuurien välisyyden?

Mikä sitten olisi ero monikulttuurisuuden ja kulttuurien välisyyden(...) niin, ero niiden välillä?

Scema Magazinen mukaan ero on siinä, että kun puhutaan kulttuureista ja niissä elävistä ihmisistä, koemmeko me olevamme kulttuurien välissä, siis loppuen lopuksi aina matkalla jonnekin. Välitilassa.

Vai olisiko niin että meitä ympäröivät kulttuurit oikeastaan sekoittuvat meissä. Meiksi. Näin ollen voisimme hylätä ajatuksen 'kulttuurien välisyydestä' ja tavoitella 'monikulttuurisuutta'.

Kulttuuria meissä. Ei meitä kulttuurien väleissä.

Pieni ero tietenkin, mutta näkökulman vaihto on tässä merkittävä.

Lehti kirjoitti näin:

We're not "caught between cultures", but moving through them. We're not hybrids or simply bi-racial. We're more complicated than that. If anything we're "blended".

http://www.schemamag.ca/about/


Helsingin Sanomissa taas oli tässä taannoin mielenkiintoinen juttu Svenska Teaternin vetämästä projektista Shanghaissa. Siitä, kuinka me pikkuhiljaa sekoitumme.

Kuuntelepa tätä:



MUUMIT TÖRMÄSIVÄT KIINAN SENSUURIIN


Kiinalaisviranomaiset vaativat Shanghaissa esitettävän näytelmän tekevän selvän eron hyvän ja pahan välille. Suomalaisohjaaja kieltäytyi vaatimuksista.

(Petteri Tuohinen HS, 24.4.2010)

Toukokuussa Shanghaissa ensi-iltansa saava näytelmä Muumipappa ja meri on herättänyt epäilyksiä Kiinan sensuuriviranomaisissa. Svenska Teaternin ja kiinalaisten näyttelijöiden yhteistyössä Shanghain maailmannäyttelyn oheen tekemä näytelmä on saanut viranomaisilta hyväksynnän, mutta siihen on vaadittu muutoksia.

"En ole suostunut muutoksiin", sanoo näytelmän ohjaaja Anneli Mäkelä.

Sensuuriviranomaiset ovat arvostelleet sitä, ettei näytelmässä tehdä selvää eroa hyvän ja pahan välille. Tarinassa esiintyvä Mörkökin on omalla tavallaan hellyttävä ja ymmärrettävä.

Mäkelän mukaan asioiden muuttaminen selvästi hyväksi tai pahaksi olisi romuttanut kirjailija Tove Janssonin kirjojen maailmankuvan.

Mäkelä arvelee näkemyserojen johtuvan maailmankatsomuksellisista eroista: Kiinassa yksilö on alistettu uhrautumaan yhteisön edestä, kun taas näytelmässä individualistinen Muumipappa lähtee etsimään itseään ja elämänsä tarkoitusta saarelta.

"En yhtään epäile sitä, että kiinalaisten on vaikea tajuta tällaista suomenruotsalaista hippelishii-maailmankatsomusta."


Kiinalainen teatterinjohtaja Xia Xiaoxue ymmärtää sensuuriviranomaisia. Kulttuurierot Suomen ja Kiinan välillä ovat suuret.

"Kiinalaisen opetusperinteen mukaan vanhemmat ja opettajat kertovat lapsille, mikä on hyvää ja mikä pahaa. Näytelmässä hahmoilla on kuitenkin omat luonteensa, eivätkä he ole kaikki selvästi hyviä tai pahoja", Xia ihmettelee.

Pikku Myytä esittävä näyttelijä Zhang Jing selittää kiinalaisten vaikeuksia ymmärtää muuminäytelmää sillä, että kiinalaiset näytelmät ovat yksinkertaisempia ja tarinat ennalta-arvattavampia.

"Ei se ole kuitenkaan niin paha, vaikka kiinalaiset eivät tätä ymmärtäisi. Heille voi näytelmän jälkeen herätä kysymyksiä, ja se on myös tärkeää."




"Ei se ole kuitenkaan niin paha, vaikka kiinalaiset eivät tätä ymmärtäisi(...)"

Niinpä. Entä, jos ymmärtämisen sijaan herääkin toive ja pyrkimys ymmärtämiseen? Ja kysymiseen.

Itseltään kysymiseen. Ja miksei aloittaisi vaikeimmasta: Mikä on hyvää, ja mikä pahaa? Ja jatkaisi siitä kysymykseen: Mitä minä olen?

Minä itse?

*****

Ja lopuksi vielä tärkeä kysymys. Ehkä se tärkein:

Entä mitä mahtaisi Muumipappa tehdä, jos hän eksyisi nyt Kiinaan.

"Tuskin hän ajattelisi suuria sosiaalisia muutoksia, vaan yrittäisi ehkä tehdä jotain pientä hyvää omantuntonsa helpottamiseksi. Muumimamma sen sijaan varmaankin perustaisi jonkin köyhien avustusjärjestön", Mäkelä sanoo.

(Petteri Tuohinen, HS 24.4.2010)

Ajattelemisen aihetta, monikulttuurisuudesta, ja kulttuurien välisyydestä, myös niiden välitiloista.


Samuli Roininen, Tanssija-koreografi, Tanssiva Muumilaakso

Ei kommentteja: