Lomat lähestyvät ja Tanssivan Muumilaakson tanssijat ja muu työryhmä karkaavat kukin omiin joulumaisemiinsa. Jouluna tavataan perhettä ja ystäviä. Jouluna muistetaan pienimpiä ja vähempiosaisia, kaivataan jo pois menneitä. Joulu voi olla myös kamalaa pakkolomaa. Riippuu näkökulmasta. Tuntuu tietenkin hyvältä saada etäisyyttä projekteihin. Ja toisaalta on tämä kauhea malttamattomuus päästä taas töihin käsiksi. On niin paljon vielä asioita, joista ei ole sovittu. ”Voi miten kauheata! Ei, sietämätöntä(...)” sanoisi Kampsu.
”Sitten he kaikki istuutuivat lumeen odottamaan onnettomuutta.
Aika kului, mutta mitään ei tapahtunut.
Vain pieni nyyti, se joka oli ollut juomassa teetä, pistäytyi esille puuvajan takaa. Se oli ottanut mukaansa kaikki sukulaisensa ja sukulaistensa ystävät, ja kaikki olivat yhtä pieniä ja harmaita ja surkeita ja palelevia.
- Hauskaa joulua, nyyti kuiskasi kainosti.
- Sinä olet todella ensimmäinen, jonka mielestä joulu on hauska, sanoi Muumipappa. Etkö sinä ollenkaan pelkää mitä tapahtuu, kun se tulee?”
(Jansson, Tove Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia 1962, WS Bookwell Oy 2003 )
Niinpä. Joulu näyttäytyy aika pelottavana, kun ei ihan tiedä mitä on tulossa. Taas tuo näkymättömyyden teema: se että pelkäämme eniten juuri sitä, jota emme tunne. Monelle pikkuötökälle joulu on pelottava taas sen vuoksi, että juuri silloin kokee itsensä sivulliseksi ja yksinäiseksi. Nekin, jotka arvostavat omaa vapauttaan ja riippumattomuuttaan yli kaiken, saattavat tuntea eksistentialistista epäröintiä, kun vuosijuhlan aikaan perheelliset kokoontuvat rakentamaan jouluisia rituaalejaan.
Perhejuhlalla tuntuu olevan Janssonin kirjallisuudessa erityinen merkitys. Teoksen dramaturgiaa ajatellen juhla toimii sitä edeltävien tapahtumien kokoajana. Ja juuri tanssilla on keskeinen tehtävä näissä monesti rituaalisissa, esimerkiksi kotiinpaluun tai seikkailusta selviytymisen juhlissa. Juhlatanssi. Tanssin juhlaa. Mörkö on poistunut ja Boel Westinin sanoin tanssi ”ilmentää ilon tunnetta, yhdessäoloa ja tilanteen erityisarvoa.” Elämä on juhla. Sanotaan, että juhla on elämää.
Muumilaakson marraskuussa homssu nimeltä Tuhto on rannalla vastaan ottamassa laaksoon palaavaa Muumiperhettä. Vastuu ja vapaus. Jokaiselle perhe ei kuitenkaan ole mahdollisuus. Westin jatkaa Nuuskamuikkusesta: ”(…)on säveltäjä, joka etsii viittä puuttuvaa tahtia laakson sadelauluun, ja kun on löytänyt ne, kertomuskin on kuin valmiiksi sävelletty – kaikki on paikoillaan. Nuuskamuikkunen ja Tuhto antavat kaksi näkökulmaa perheeseen, toinen eroaa perheestä ja toinen ottaa sen vastaan. Niiden kautta Jansson kirjoittaa kaksinaisesta suhteestaan perheeseen – toinen näkee ne kivenä ja antaa niiden kadota, toinen näkee ne valona ottaa vastaan.” (Westin, Boel Tove Jansson; Sanat, kuvat, elämä Schildts 2007)
Näin. Muistetaan, että jokainen ötökkä on laulun arvoinen, yksin tai yhdessä.
Niin. Ja kun on lahjojen antamisen aika, niin sitten vielä tällainen tanssillinen mielikuva Sinulle: Väänsimme riitaa kollegani kanssa siitä, pääsisikö kyljelleen kaatunut hattivatti pystyyn omin avuin. Oman tutkimukseni mukaan hattivatit ovat toisistaan symbioottisia otuksia, lähinnä sienirihmastoon verrattavia, eivätkä siis ylipäätään pysy pystyssä itsekseen. Toiseksi niillä ei ole käsiä, tassuja vaan jonkinlaisia sienihetuloita muistuttavat lärpäkkeet, joilla olisi aika paha ponnistaa. Näin ollen mielestäni maahan kaatunutta hattivattia on autettava ja otettava se riski, että itse saa sievoisen sähköiskun. Taitava kollegani kuitenkin osoitti teoriani virheelliseksi, vääntäytyi lattialle jalat yhdessä, kädet kuvitteellisesti kylkiin sidottuina ja alkoi kammeta itseään ylös. Ja hetken hattivatteiltuaan siis onnistui. – On opittava myös olemaan väärässä. Joskin oli pakko huomauttaa, että hattivateilta puuttuvat myös kyynärpäät.
Hyvää ja turvallista joulua kaikesta huolimatta.
Samuli Roininen, tanssija – koreografi, Tanssiteatteri MD, Tampereella, joulukuussa 2009
maanantai 7. joulukuuta 2009
torstai 3. joulukuuta 2009
Performances spring 2010 and tickets
April 2010
Thu April 8th at 18.30 (premiere)
Tue April 13th at 10
Tue April 13th at 18.30
Wed April 14th at 10
Wed April 14th at 18.30
Thu April 15th at 10
Thu 15th at 18.30
May 2010
Mon May 10th at 18.30
Tue May 11th at 10
Tue May 11th at 18.30
Wed May 12th at 10
Wed May 12th at 18.30
Thu May 13th at 14
Sat May 15th at 14
Sun May 16th at 14
Tue May 18th at 10
Tue May 18th at 18.30
Wed May 19th at 10
Tickets: adults 15 euros, children under 15 years 8 euros, group ticket (10 tickets or more) à 8 euros, family ticket (five tickets) 50 euros.
Reservations: tel. +358 10 43 93 430, liput@tanssiteatterimd.fi
Tickets also available via Piletti.
Thu April 8th at 18.30 (premiere)
Tue April 13th at 10
Tue April 13th at 18.30
Wed April 14th at 10
Wed April 14th at 18.30
Thu April 15th at 10
Thu 15th at 18.30
May 2010
Mon May 10th at 18.30
Tue May 11th at 10
Tue May 11th at 18.30
Wed May 12th at 10
Wed May 12th at 18.30
Thu May 13th at 14
Sat May 15th at 14
Sun May 16th at 14
Tue May 18th at 10
Tue May 18th at 18.30
Wed May 19th at 10
Tickets: adults 15 euros, children under 15 years 8 euros, group ticket (10 tickets or more) à 8 euros, family ticket (five tickets) 50 euros.
Reservations: tel. +358 10 43 93 430, liput@tanssiteatterimd.fi
Tickets also available via Piletti.
Esitysajat kevätkaudella 2010 sekä liput
Huhtikuu 2010
To 8.4. klo 18.30 (ensi-ilta)
Ti 13.4. klo 10
Ti 13.4. klo 18.30
Ke 14.4. klo 10
Ke 14.4. klo 18.30
To 15.4. klo 10
To 15.4. klo 18.30
Toukokuu 2010
Ma 10.5. klo 18.30
Ti 11.5. klo 10
Ti 11.5. klo 18.30
Ke 12.5. klo 10
Ke 12.5. klo 18.30
To 13.5. klo 14
La 15.5. klo 14
Su 16.5. klo 14
Ti 18.5. klo 10
Ti 18.5. klo 18.30
Ke 19.5. klo 10
Liput: aikuiset 15 euroa, lapset alle 15 vuotta 8 euroa, ryhmälippu (10 lippua tai enemmän) à 8 euroa, perhelippu (viisi lippua) 50 euroa.
Varaukset: puh.+ 358 10 43 93 430, liput@tanssiteatterimd.fi
Lippuja myy myös Piletti.
To 8.4. klo 18.30 (ensi-ilta)
Ti 13.4. klo 10
Ti 13.4. klo 18.30
Ke 14.4. klo 10
Ke 14.4. klo 18.30
To 15.4. klo 10
To 15.4. klo 18.30
Toukokuu 2010
Ma 10.5. klo 18.30
Ti 11.5. klo 10
Ti 11.5. klo 18.30
Ke 12.5. klo 10
Ke 12.5. klo 18.30
To 13.5. klo 14
La 15.5. klo 14
Su 16.5. klo 14
Ti 18.5. klo 10
Ti 18.5. klo 18.30
Ke 19.5. klo 10
Liput: aikuiset 15 euroa, lapset alle 15 vuotta 8 euroa, ryhmälippu (10 lippua tai enemmän) à 8 euroa, perhelippu (viisi lippua) 50 euroa.
Varaukset: puh.+ 358 10 43 93 430, liput@tanssiteatterimd.fi
Lippuja myy myös Piletti.
keskiviikko 2. joulukuuta 2009
maanantai 30. marraskuuta 2009
Kurkistuksia Tanssivaan Muumilaaksoon, Fukuoka Asian Art Museum, Japani Elokuu, 2009
Tanssiva Muumilaakso -kollektiivi osallistui Tanssiva Muumilaakso -projektin valmistelevana tahona Japanin Fukuokassa heinä-elokuussa 2009 järjestetyn, Suomea ja Tove Janssonin työtä esittelevän lastenkulttuuri- ja mediakasvatustapahtuman järjestämiseen. Kutsun työryhmälle esitti tapahtuman järjestävä taho, Community of the Culture with and for Children /NPO yhdessä Fukuoka Asian Art Museumin kanssa.
Kolmiviikkoisen, 23.7. – 16.8.2009 kestäneen tapahtuman aloittivat Asian Art Museumissa Tampereen Taidemuseon Muumilaakson Tove Janssonin alkuperäiskuvitusten Digigrafie-näyttely, säveltäjä Heikki Mäenpään Musical Landscapes from Moominvalley -konsertit ja Tampereen Taidemuseon Muumilaakson Elina Boneliuksen Muumi-luento.
Fukuokasta noin tunnin matkan päässä, vuorten ympäröimässä Tagawan entisessä kaivoskaupungissa työskentelimme tanssija Suvi Elorannan ja Heikin kanssa studiossa teoksen musiikki- ja liikemateriaalia kehittäen kolmen päivän ajan Fukui-perheen vieraina. Melkoisena inspiraationa oli retki lähellä Tagawaa sijaitsevalle vuorelle. Lainaan tässä omia Facebook-merkintöjäni siltä päivältä: "Itataki kotai mas. Got to go. Food is Excellent in Japan. Visited another holy mountain Mt Hiko-san and the Shinto Shrine. Very touched by its beauty and piece. Worked hard aswell. Tomorrow our show starts at13. So. Greetings from Fukuoka!!!"
Kurkistuksia Tanssivaan Muumilaaksoon- esityksissämme ja kahdessa tanssiteatterityöpajassa jatkoimme Heikin aloittamaa musiikillista yhteistyötä japanilaisen "Ringin´ Bells Rondo Club"-trion kanssa. He tulevat soittamaan myös lopullisella Tanssiva Muumilaakso 'soundtrackillä'.
Hillittömän hauskoihin tanssityöpajoihimme osallistui n. 50-60 lasta, vanhempaa ja opettajaa. Niin ja muutama tulkki. Esityksen näki noin 300-400 museovierasta. Näyttely ja siihen liittyvät tapahtumat tulivat hyvin uutisoiduiksi ja keräsivät kaiken kaikkiaan yli 40 000 kävijää ja olivat virallinen osa Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden 90. merkkivuotta.
Terveisin Samuli
Kolmiviikkoisen, 23.7. – 16.8.2009 kestäneen tapahtuman aloittivat Asian Art Museumissa Tampereen Taidemuseon Muumilaakson Tove Janssonin alkuperäiskuvitusten Digigrafie-näyttely, säveltäjä Heikki Mäenpään Musical Landscapes from Moominvalley -konsertit ja Tampereen Taidemuseon Muumilaakson Elina Boneliuksen Muumi-luento.
Fukuokasta noin tunnin matkan päässä, vuorten ympäröimässä Tagawan entisessä kaivoskaupungissa työskentelimme tanssija Suvi Elorannan ja Heikin kanssa studiossa teoksen musiikki- ja liikemateriaalia kehittäen kolmen päivän ajan Fukui-perheen vieraina. Melkoisena inspiraationa oli retki lähellä Tagawaa sijaitsevalle vuorelle. Lainaan tässä omia Facebook-merkintöjäni siltä päivältä: "Itataki kotai mas. Got to go. Food is Excellent in Japan. Visited another holy mountain Mt Hiko-san and the Shinto Shrine. Very touched by its beauty and piece. Worked hard aswell. Tomorrow our show starts at13. So. Greetings from Fukuoka!!!"
Kurkistuksia Tanssivaan Muumilaaksoon- esityksissämme ja kahdessa tanssiteatterityöpajassa jatkoimme Heikin aloittamaa musiikillista yhteistyötä japanilaisen "Ringin´ Bells Rondo Club"-trion kanssa. He tulevat soittamaan myös lopullisella Tanssiva Muumilaakso 'soundtrackillä'.
Hillittömän hauskoihin tanssityöpajoihimme osallistui n. 50-60 lasta, vanhempaa ja opettajaa. Niin ja muutama tulkki. Esityksen näki noin 300-400 museovierasta. Näyttely ja siihen liittyvät tapahtumat tulivat hyvin uutisoiduiksi ja keräsivät kaiken kaikkiaan yli 40 000 kävijää ja olivat virallinen osa Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden 90. merkkivuotta.
Terveisin Samuli
Tanssivaan Muumilaaksoon tulossa diabolinen pandemonium!
Huhtikuussa 2010 tulee ensi-iltaan Tanssiteatteri MD:n Tove Janssonin Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia -kirjaan perustuva koko perheen tanssiteos, jossa avataan Janssonin teoksista tuttuja näkymättömyyden, toiseuden ja erilaisuuden teemoja. Tulossa on hurjan haastavan hauska projekti. Tätä kirjoittaessani olen kuitenkin vielä vähän ymmälläni.
Yritän ymmärtää sitä, miten Tove luo kuvituksissaan liikettä. Ja miten hän teksteissään karakterisoi eri henkilöhahmojen tyypillistä tapaa liikkua. Voisiko liike näyttämöllä lähteä liikkeen vaikutelmasta Janssonin viivassa? Tutkija Sirke Happonen kirjoittaa: ”tanssin liikekieli onkin lähellä kuvituksen tapaa ilmaista draamallisia jännitteitä, tunteita ja tapahtumia, tragiikkaa ja komiikkaa. Tanssin estetiikka sopii nähdäkseni myös kuvakirjan ja kuvitetun tekstin tarkasteluun, sillä sen avulla pääsee lähelle niitä alueita, joihin kuva ja sana kurkottavat yhdessä ja erikseen: tilaan, liikkeeseen ja henkilökuviin.” (Happonen, Sirke: Vilijonka ikkunassa – Tove Janssonin muumiteosten kuva, sana ja liike. WSOY 2007)
Kysyn itseltäni, miksi hyvä lastenkulttuuri voi olla myöskin aikuisille sallittu. Miten Muumilaakson asukkaat reagoivat, kun laaksoon on tulossa jotain ihan kauheaa: ”diabolinen pandemonium”, tai Mörkö? Myrsky? Näkymätön jokin? Sillä niin kuin Tove kirjoittaa: ”Näkymättömän lapsen tavoin minun on opeteltava vihastumaan ja näyttämään se. Luultavasti näytän sitä alussa liikaakin ja siksi tarvitsen eristymisenvaraa. Toivottavasti minulle vähitellen kasvaa omat kasvot.”(Westin, Boel: Tove Jansson; Sanat, kuvat, elämä. Schildts 2007)
Miten minä tanssijana reagoin kaikkeen siihen ei-näkyvään, joka on elämässä alati läsnä? Nostanko vain tassut pystyyn ja vedän peiton korviin, vai alanko haroa ilmaa ja yrittää ymmärtää sitä, joka ei itseään selittele? Uskaltaisinko uskoa anarkiaan ja luottaa tässä omaan intuitiooni. Janssonin teoksissa annetaan välin sarkastinen kuva halustamme etsiä elämäämme uutta sisältöä ja rakentaa identiteettiämme kuvien, kertomusten ja jäljittelyn kautta.
Nyt iskee pieni pelko: Entä jos Tanssivan Muumilaakson väki onkin vain joukko aikuisia, jotka ovat kieltäytyneet järjestelemästä omia perintöastioitaan. Joukko heiluvia, ryömiviä, valssaavia otuksia, jotka käyvät kohti tornadoa toivoen että se heittää heidät sikin sokin pitkin meren rantaa. Kun loppuen lopuksi emme voi ikinä olla aivan varmoja siitä, katsommeko merta mantereelta käsin, vai seisommeko itse saarella.
Samuli Roininen, tanssija-koreografi, Tanssiteatteri MD
Teksti julkaistu aiemmin Nykytanssia Tampere -lehdessä 1/09
Yritän ymmärtää sitä, miten Tove luo kuvituksissaan liikettä. Ja miten hän teksteissään karakterisoi eri henkilöhahmojen tyypillistä tapaa liikkua. Voisiko liike näyttämöllä lähteä liikkeen vaikutelmasta Janssonin viivassa? Tutkija Sirke Happonen kirjoittaa: ”tanssin liikekieli onkin lähellä kuvituksen tapaa ilmaista draamallisia jännitteitä, tunteita ja tapahtumia, tragiikkaa ja komiikkaa. Tanssin estetiikka sopii nähdäkseni myös kuvakirjan ja kuvitetun tekstin tarkasteluun, sillä sen avulla pääsee lähelle niitä alueita, joihin kuva ja sana kurkottavat yhdessä ja erikseen: tilaan, liikkeeseen ja henkilökuviin.” (Happonen, Sirke: Vilijonka ikkunassa – Tove Janssonin muumiteosten kuva, sana ja liike. WSOY 2007)
Kysyn itseltäni, miksi hyvä lastenkulttuuri voi olla myöskin aikuisille sallittu. Miten Muumilaakson asukkaat reagoivat, kun laaksoon on tulossa jotain ihan kauheaa: ”diabolinen pandemonium”, tai Mörkö? Myrsky? Näkymätön jokin? Sillä niin kuin Tove kirjoittaa: ”Näkymättömän lapsen tavoin minun on opeteltava vihastumaan ja näyttämään se. Luultavasti näytän sitä alussa liikaakin ja siksi tarvitsen eristymisenvaraa. Toivottavasti minulle vähitellen kasvaa omat kasvot.”(Westin, Boel: Tove Jansson; Sanat, kuvat, elämä. Schildts 2007)
Miten minä tanssijana reagoin kaikkeen siihen ei-näkyvään, joka on elämässä alati läsnä? Nostanko vain tassut pystyyn ja vedän peiton korviin, vai alanko haroa ilmaa ja yrittää ymmärtää sitä, joka ei itseään selittele? Uskaltaisinko uskoa anarkiaan ja luottaa tässä omaan intuitiooni. Janssonin teoksissa annetaan välin sarkastinen kuva halustamme etsiä elämäämme uutta sisältöä ja rakentaa identiteettiämme kuvien, kertomusten ja jäljittelyn kautta.
Nyt iskee pieni pelko: Entä jos Tanssivan Muumilaakson väki onkin vain joukko aikuisia, jotka ovat kieltäytyneet järjestelemästä omia perintöastioitaan. Joukko heiluvia, ryömiviä, valssaavia otuksia, jotka käyvät kohti tornadoa toivoen että se heittää heidät sikin sokin pitkin meren rantaa. Kun loppuen lopuksi emme voi ikinä olla aivan varmoja siitä, katsommeko merta mantereelta käsin, vai seisommeko itse saarella.
Samuli Roininen, tanssija-koreografi, Tanssiteatteri MD
Teksti julkaistu aiemmin Nykytanssia Tampere -lehdessä 1/09
torstai 26. marraskuuta 2009
Members of the team
Script, composing and sound design Heikki Mäenpää
Script, direction and choreography Samuli Roininen
Costume design and visual realization Carmela Wager
Projection and visual realization Sanna Malkavaara
Lightning design Sari Mayer
Stage manager and set realization Matias Palo
Graphic design Ville-Veikko Heinonen
Research, consultant and lecturer Sirke Happonen
Special Advisor Panu Raninen
ProductionDance Theatre MD, Harjula Production Ltd
In co-operation EPSON, Moomin Characters Ltd, the Moominvalley of the Tampere Art Museum, Harjula Production Ltd and Muumien ystävät -yhdistys Myy ry.
Co-operation and consultants Elina Bonelius / The Moominvalley of the Tampere Art Museum
Sointu Lanki / Muumien Ystävät Yhdistys Myy Ry
Performers Anu Castren/Anniina Kumpuniemi, Suvi Eloranta, Mikko Heino, Sara Kovamäki, Samuli Roininen
Orchestra Muumilaakso Orchestra
Other co-operation partners Heikki Mäkipää / The Finnish Institute in Japan
Sophia Jansson, Roleff Kråkström / Oy Moomin Characters Ltd
Script, direction and choreography Samuli Roininen
Costume design and visual realization Carmela Wager
Projection and visual realization Sanna Malkavaara
Lightning design Sari Mayer
Stage manager and set realization Matias Palo
Graphic design Ville-Veikko Heinonen
Research, consultant and lecturer Sirke Happonen
Special Advisor Panu Raninen
ProductionDance Theatre MD, Harjula Production Ltd
In co-operation EPSON, Moomin Characters Ltd, the Moominvalley of the Tampere Art Museum, Harjula Production Ltd and Muumien ystävät -yhdistys Myy ry.
Co-operation and consultants Elina Bonelius / The Moominvalley of the Tampere Art Museum
Sointu Lanki / Muumien Ystävät Yhdistys Myy Ry
Performers Anu Castren/Anniina Kumpuniemi, Suvi Eloranta, Mikko Heino, Sara Kovamäki, Samuli Roininen
Orchestra Muumilaakso Orchestra
Other co-operation partners Heikki Mäkipää / The Finnish Institute in Japan
Sophia Jansson, Roleff Kråkström / Oy Moomin Characters Ltd
Työryhmä
Käsikirjoitus, sävellys ja äänisuunnittelu Heikki Mäenpää
Käsikirjoitus, ohjaus ja koreografia Samuli Roininen
Pukusuunnittelu ja visuaalinen toteutus Carmela Wager
Projisointi- ja visuaalinen toteutus Sanna Malkavaara
Valosuunnittelu Sari Mayer
Näyttämömestari ja lavasteiden toteutus Matias Palo
Graafinen suunnittelu Ville-Veikko Heinonen
Tutkija, asiantuntija ja luennoitsija Sirke Happonen
Erityisasiantuntija Panu Raninen
Tuotanto Tanssiteatteri MD, Harjula Production Oy
Yhteistyössä EPSON, Moomin Characters Ltd, the Moominvalley of the Tampere Art Museum, Harjula Production Ltd and Muumien ystävät -yhdistys Myy ry.
Yhteistyökumppanit ja asiantuntijat Elina Bonelius / Tampereen Taidemuseon Muumilaakso
Sointu Lanki / Muumien Ystävät - Yhdistys Myy ry
Esiintyjät Anu Castren/Anniina Kumpuniemi, Suvi Eloranta, Mikko Heino, Sara Kovamäki, Samuli Roininen
Orkesteri Muumilaakso Orchestra
Muut yhteistyökumppanit Heikki Mäkipää / Suomen Japanin instituutti
Sophia Jansson, Roleff Kråkström / Oy Moomin Characters Ltd
Käsikirjoitus, ohjaus ja koreografia Samuli Roininen
Pukusuunnittelu ja visuaalinen toteutus Carmela Wager
Projisointi- ja visuaalinen toteutus Sanna Malkavaara
Valosuunnittelu Sari Mayer
Näyttämömestari ja lavasteiden toteutus Matias Palo
Graafinen suunnittelu Ville-Veikko Heinonen
Tutkija, asiantuntija ja luennoitsija Sirke Happonen
Erityisasiantuntija Panu Raninen
Tuotanto Tanssiteatteri MD, Harjula Production Oy
Yhteistyössä EPSON, Moomin Characters Ltd, the Moominvalley of the Tampere Art Museum, Harjula Production Ltd and Muumien ystävät -yhdistys Myy ry.
Yhteistyökumppanit ja asiantuntijat Elina Bonelius / Tampereen Taidemuseon Muumilaakso
Sointu Lanki / Muumien Ystävät - Yhdistys Myy ry
Esiintyjät Anu Castren/Anniina Kumpuniemi, Suvi Eloranta, Mikko Heino, Sara Kovamäki, Samuli Roininen
Orkesteri Muumilaakso Orchestra
Muut yhteistyökumppanit Heikki Mäkipää / Suomen Japanin instituutti
Sophia Jansson, Roleff Kråkström / Oy Moomin Characters Ltd
Tanssiva Muumilaakso - Dancing Moominvalley
Huhtikuun 8. päivä 2010 ensi-iltansa saava Tanssiva Muumilaakso (Dancing Moominvalley) on Tove Janssonin Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia -teoksen pohjalta käsikirjoitettu tanssiteos, joka avaa Janssonin teoksista tuttuja näkymättömyyden, toiseuden ja erilaisuuden teemoja.
Esityksen visuaalisen maailman pohjana ovat Tove Janssonin alkuperäiskuvitukset Tampereen Taidemuseon Muumilaakson kokoelmasta. Tove Janssonin kuvien ja kertomusten maailma siirtyy näin ensimmäistä kertaa näyttämölle tanssiteatterin keinoin.
Teoksen koreografian tekee Tanssiteatteri MD:n koreografi Samuli Roininen ja musiikin säveltää Heikki Mäenpää. Tanssi, musiikki ja visuaaliset elementit, kuten projisoinnit, kietoutuvat toisiinsa tulkitsemaan sitä kokonaisvaltaista ja valloittavaa maailmaa, jonka Jansson tarinoissaan on luonut.
Koreografisen prosessin lähtökohtana on käytetty filosofian tohtori Sirke Happosen väitöstutkimusta Vilijonkka ikkunassa – Tove Janssonin muumiteosten kuva, sana ja liike. Tutkimus kysyy, miten Jansson kuvituksissaan luo liikettä ja miten hän teksteissään karakterisoi henkilöhahmojen tyypillistä tapaa liikkua. Näihin kysymyksiin osaltaan pyritään vastaamaan myös Tanssiteatteri MD:n Tanssiva Muumilaakso –produktiossa.
Visuaalisesti häikäisevässä, läpisävelletyssä koko perheen nykytanssiteoksessa lähestymistapa muumeihin on uusi, mutta teemat ovat kaikille muumeja lukeneille tuttuja.
Esityksen visuaalisen maailman pohjana ovat Tove Janssonin alkuperäiskuvitukset Tampereen Taidemuseon Muumilaakson kokoelmasta. Tove Janssonin kuvien ja kertomusten maailma siirtyy näin ensimmäistä kertaa näyttämölle tanssiteatterin keinoin.
Teoksen koreografian tekee Tanssiteatteri MD:n koreografi Samuli Roininen ja musiikin säveltää Heikki Mäenpää. Tanssi, musiikki ja visuaaliset elementit, kuten projisoinnit, kietoutuvat toisiinsa tulkitsemaan sitä kokonaisvaltaista ja valloittavaa maailmaa, jonka Jansson tarinoissaan on luonut.
Koreografisen prosessin lähtökohtana on käytetty filosofian tohtori Sirke Happosen väitöstutkimusta Vilijonkka ikkunassa – Tove Janssonin muumiteosten kuva, sana ja liike. Tutkimus kysyy, miten Jansson kuvituksissaan luo liikettä ja miten hän teksteissään karakterisoi henkilöhahmojen tyypillistä tapaa liikkua. Näihin kysymyksiin osaltaan pyritään vastaamaan myös Tanssiteatteri MD:n Tanssiva Muumilaakso –produktiossa.
Visuaalisesti häikäisevässä, läpisävelletyssä koko perheen nykytanssiteoksessa lähestymistapa muumeihin on uusi, mutta teemat ovat kaikille muumeja lukeneille tuttuja.
Dancing Moominvalley - Tanssiva Muumilaakso
Dancing Moominvalley which has it’s premiere in April 8th 2010 is a dance production based on Tove Jansson’s book The Tales from the Moominvalley that opens the well known themes of her books: invisibility, otherness and difference.
The basis of the visual world of the piece are the original illustrations of Tove Jansson in the collection of The Moominvalley of the Tampere Art Museum. The world of the illustrations and the tales of Jansson are now interpreted on stage by the means of dance theatre.
The piece is choreographed by Dance Theatre MD’s choreographer Samuli Roininen and the music is composed by Heikki Mäenpää. Dance, music and visual elements such as projections intertwine to interpret the holistic and fascinating world created in Jansson’s tales.
As the starting point of the choreographic process is the thesis of PhD Sirke Happonen Fillyjonk at the window – The picture, Word and Movement in Tove Jansson’s Moomin Books. The thesis asks how does Jansson create movement in her illustrations and how she characterizes the characters’ typical way to move in her texts. These are the questions the Dance Theatre MD’s Dancing Moominvalley production tries to answer.
Visually spectacular, fully composed contemporary dance piece for the whole family has a new approach to the moomins but the themes are familiar to all of us who have read the books.
The basis of the visual world of the piece are the original illustrations of Tove Jansson in the collection of The Moominvalley of the Tampere Art Museum. The world of the illustrations and the tales of Jansson are now interpreted on stage by the means of dance theatre.
The piece is choreographed by Dance Theatre MD’s choreographer Samuli Roininen and the music is composed by Heikki Mäenpää. Dance, music and visual elements such as projections intertwine to interpret the holistic and fascinating world created in Jansson’s tales.
As the starting point of the choreographic process is the thesis of PhD Sirke Happonen Fillyjonk at the window – The picture, Word and Movement in Tove Jansson’s Moomin Books. The thesis asks how does Jansson create movement in her illustrations and how she characterizes the characters’ typical way to move in her texts. These are the questions the Dance Theatre MD’s Dancing Moominvalley production tries to answer.
Visually spectacular, fully composed contemporary dance piece for the whole family has a new approach to the moomins but the themes are familiar to all of us who have read the books.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)